Juoda kaljaa ja valvoa pitkään Se on ainoa mitä mä haluun
Nähä tyyppi ja iskeä silmää
Mä lähin kävelylle loppuillasta
näin pojan kääntyvän kotiin sillalta
Mä oon kahen markan länkkäri
tässä yhen markan kaupungissa koitan kituuttaa,
onkse ihme jos mua ärsyttää?
Meidän piti olla jotain suurempaa
Ei kasvettu erilleen ei kasvettu ollenkaan
Must ei tuu muurarii, pizzakuskii, suutarii.
Musta tulee isona sun
Avaan ikkunan aamuyöllä vieläki pienes
Näen ruuhkasen autoletkan ja siltojen miehet
Hei älä ota sitä vakavasti
Hei, etsä nää
Että me paloimme loppuun, paloimme kokonaan
Tiedän, ei voida kelata alkuun, kelata ollenkaan
Iltaisin, kun pimeä saapuu
Kutsumatta sä oot taas siin
Joo-oo
Nää kadut taipuu sun ympärillä
Kaupunki näyttää sun takii niin tyhjältä
Kävi niin kipulääkkeet ei auttanu sua
Terapeutti ei ymmärrä sua
Mitä sitten teet?
Kruuna vai klaava tai mikä vaan
Kunhan mä pääsen luokses taas uudestaan
Kun tie mua vie
Mä ikävöin sun kuiskauksii
Ja kun vieressä oot
Niin unohdun mun ajatuksiin
Mä ajattelen meit Yhteisiä vuosii
Veli kato hei Eikö olla enää nuorii?
Mä en tahtois valmiita lauseita tai lupauksii
Ne sanat voi muuttaa kaiken
Mä haluan kaiken
Susta ihan kaiken
Vaikken oo nukkunu tuntiikaan
Mä parkkeeraan hetkeks varteen tien
Taustapeilissä väsyny vieras mies
Vaan silmänräpäys taaksepäin sä olit lähellä
Meil kynttilät poltetaan molemmista päistä
Väistä ei kumpikaan
Kun päätit taas leikkiä tänään itsepäistä
Mul on ikävä sun vaatteit, ikävä sun vanhempii
Sitä miten sotaleffat meni sulla tunteisiin,
Meidän entisten yhteisten kavereiden juhlii,
Mulla on ihmisii, joiden kanssa mä juon viinii
Osotteit monia, mut en löydä niistä kotia
Mun vaistot käskee lähtee pois
Mut sä kiskot luokses vieläkin
Ollu ikävä äijää
Oon kaivannu sun sammarihousui
Ollu ikävä äijää
Vaikka mä oon nähny mun tuttuja
On 176 päivää
Kulunut siitä kun lähdit täältä
Voi helvetti kuinka oon jäänyt katumaan
Ootkohan sä vielä jalkeil mä haluasin kuulla sun juttui
Sammutellaan valoi mut hetkeksi jää
Sano sä, mitä tehtäis tänään
Vika ilta ja oon pakannu kaiken jo
Mutta meillä on viel pari hetkeä täs
Tääl ei koskaan tapahdu mitään
Mut yheks illaks sä muutit kaiken
Taas sun päässä pimenee
Kun mä kerron en ehi yöksi kotiin
Outoja kirjeitä piilotat
Tuiki, tuiki tähtönen
Tässä kun sua katselen
Meillä ei oo kiire minnekään
Tytöt joil kukkaismekot on pääl
Heinäkuun paahde, mut sä et oo tääl
Asfaltin pinta, kun me ajetaan ties minne
Uu Ilma on kirkas, juhlat loittonee
Mut meil on jo uudet, ku aamu valkenee sillalla
Vuodenajat vaihtuu mut edelleen sua taloja sortuu
Yö pimenee, mutta meitä ei nukuta
Mä vannoin, etten aio suhun rakastua