| Hint | Vastaus | % Oikein |
|---|---|---|
| Ne viettävät lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät, parittelevat ja nukkuvat ilmassa. | Tervapääsky | 95%
|
| Sen muuttomatka kuuluu maailman pisimpiin: ne talvehtivat Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa. | Lapintiira | 89%
|
| Linnut löytävät erehtymättömästi sembramännyt, joiden siemenet ovat niiden pääravintoa. | Pähkinähakki | 77%
|
| Lintu varastoi myös usein ravinnoksi saamiaan pikkunisäkkäitä seivästämällä niitä oksanhakoihin tai piikkilangoille. | Isolepinkäinen | 76%
|
| Suomessa ne ryöstävät tiiroilta ja lokeilta näiden kalansaaliin. Tästä käytöstavasta se on saanut joissakin kielissä nimensäkin, ”parasiitti” eli loinen. | Merikihu | 73%
|
| Pesä on hiekkatörmään rakennettu tunneli, ei aina rantatörmässä. | Kuningaskalastaja | 66%
|
| Laji esiintyy arktisilla karuilla pakoilla. Korkeat, lähes pystysuorat kallioseinämät ovat lajin pesäpaikkoja. | Tunturihaukka | 64%
|
| Muninta tapahtuu ympäri vuoden, mutta pääasiallisesti lisääntyminen tapahtuu kesäaikaan | Kesykyyhky | 63%
|
| Sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan laji asettuu. | Palokärki | 61%
|
| Pesä on vaatimaton maakuoppa soraisella alustalla muutama metri vesirajasta. Munia on 3 kappaletta, mikä on poikkeuksellista lajiryhmälle, joilla normaalisti on 4 munaa. | Meriharakka | 54%
|
| Lajista maksettiin Suomen itsehallinnon aikana vuosina 1809–1917 tapporahaa ja laji metsästettiin lähes kokonaan sukupuuttoon. | Huuhkaja | 52%
|
| Suomeen ensimmäiset yksilöt saapuivat jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten. Laji pesi Suomessa vielä pari sataa vuotta sitten, kunnes se metsästettiin sukupuuttoon 1900-luvun alkuun mennessä. | Merimetso | 52%
|
| Lajin pesä on tavallisesti rakennuksen tai puun kolossa tai pöntössä. Se on muodoltaan pyöreähkö, ja kulkuaukko on pesän sivussa. | Pikkuvarpunen | 52%
|
| Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista. | Vesipääsky | 51%
|
| Koiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle, ne käyvät kevätaamuina merkillistä soidintanssia, jossa ne pullistavat rintansa, levittävät pyrstönsä viuhkaksi ja tanssahtelevat hypähdellen välillä ilmaan. | Heinäkurppa | 50%
|
| Laji on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista. | Kottarainen | 50%
|
| Laji on ruskean, valkean ja mustan kirjava pieni, lyhytpyrstöinen lintu. Siiven etureunassa, käsisulkien peitinhöyhenissä, lajityypillinen mustavalkea laikku. | Kangaskiuru | 45%
|
| Lajilla on myös tapana tyhjentää muiden lintujen pesät reviirinsä koloista ja pöntöistä. | Käenpiika | 43%
|
| Laji on jaettu ainakin 8 alalajiin. | Keltavästäräkki | 42%
|
| Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli siniharmaa, kyljissä mustia raitoja. Lajilla on pitkät varpaat ja punaiset jalat, lyhyt pysty pyrstö ja pitkä, ohut, kirkkaanpunainen nokka. | Luhtakana | 41%
|