Wikipediakuvaus
|
Laji
|
Ne viettävät lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät, parittelevat ja nukkuvat ilmassa.
|
Tervapääsky
|
Sen muuttomatka kuuluu maailman pisimpiin: ne talvehtivat Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa.
|
Lapintiira
|
Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista.
|
Vesipääsky
|
Sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan laji asettuu.
|
Palokärki
|
Suomeen ensimmäiset yksilöt saapuivat jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten. Laji pesi Suomessa vielä pari sataa vuotta sitten, kunnes se metsästettiin sukupuuttoon 1900-luvun alkuun mennessä.
|
Merimetso
|
Lajin pesä on tavallisesti rakennuksen tai puun kolossa tai pöntössä. Se on muodoltaan pyöreähkö, ja kulkuaukko on pesän sivussa.
|
Pikkuvarpunen
|
Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli siniharmaa, kyljissä mustia raitoja. Lajilla on pitkät varpaat ja punaiset jalat, lyhyt pysty pyrstö ja pitkä, ohut, kirkkaanpunainen nokka.
|
Luhtakana
|
Suomessa ne ryöstävät tiiroilta ja lokeilta näiden kalansaaliin. Tästä käytöstavasta se on saanut joissakin kielissä nimensäkin, ”parasiitti” eli loinen.
|
Merikihu
|
Laji esiintyy arktisilla karuilla pakoilla. Korkeat, lähes pystysuorat kallioseinämät ovat lajin pesäpaikkoja.
|
Tunturihaukka
|
Laji on jaettu ainakin 8 alalajiin.
|
Keltavästäräkki
|
Pesä on hiekkatörmään rakennettu tunneli, ei aina rantatörmässä.
|
Kuningaskalastaja
|
Lintu varastoi myös usein ravinnoksi saamiaan pikkunisäkkäitä seivästämällä niitä oksanhakoihin tai piikkilangoille.
|
Isolepinkäinen
|
Lajista maksettiin Suomen itsehallinnon aikana vuosina 1809–1917 tapporahaa ja laji metsästettiin lähes kokonaan sukupuuttoon.
|
Huuhkaja
|
Koiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle, ne käyvät kevätaamuina merkillistä soidintanssia, jossa ne pullistavat rintansa, levittävät pyrstönsä viuhkaksi ja tanssahtelevat hypähdellen välillä ilmaan.
|
Heinäkurppa
|
Laji on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
|
Kottarainen
|
Muninta tapahtuu ympäri vuoden, mutta pääasiallisesti lisääntyminen tapahtuu kesäaikaan
|
Kesykyyhky
|
Pesä on vaatimaton maakuoppa soraisella alustalla muutama metri vesirajasta. Munia on 3 kappaletta, mikä on poikkeuksellista lajiryhmälle, joilla normaalisti on 4 munaa.
|
Meriharakka
|
Linnut löytävät erehtymättömästi sembramännyt, joiden siemenet ovat niiden pääravintoa.
|
Pähkinähakki
|
Lajilla on myös tapana tyhjentää muiden lintujen pesät reviirinsä koloista ja pöntöistä.
|
Käenpiika
|
Laji on ruskean, valkean ja mustan kirjava pieni, lyhytpyrstöinen lintu. Siiven etureunassa, käsisulkien peitinhöyhenissä, lajityypillinen mustavalkea laikku.
|
Kangaskiuru
|