En oikein osaa olla täälläkään
Ei mitään sopivaa oo päälläkään
Mitä muuta tekisin?
Hei älä herätä, pidä mua niin
Kuin et ikinä ikinä ikinä päästäisi irti
Kysyt jos meillekin käykin vain niin
Hyvää syntymäpäivää
Miten ne voi olla taas?
Istut viereen alle kuun
Se aamun tieltä raahautuu
Ja sanot Ei koskaan täällä nää korentoja lentävän
Kun mä meen En katso eteen
Otan askeleen Kompastun katukiveen
Lasken sun askeleita, nyt on kakskytviis
Mun laskujen mukaan oot kohta pois siis
Lupasit musta kiinni pitää
Mut et lupauksista pitänyt kiinni
Mä en uskonut koskaan sattumaan
Mut tarpeeks kun alkoi sattumaan
Puhuin ihan mitä sattuu taas
Mietitsä mua? Mist mä voisin sen tietää?
Oon miettiny sua, en mä voi sitä kieltää
Milloin vaan voi mennä sijoiltaan
En mä silti osannut sunlaista odottaa
Mitä teet, sä teet sen niin kuin ei kukaan
Mistä alkaisin, jos susta kertoisin
Joku toinen kertois kai kauniimmin
Mun unessani ei oo paikkaa ei oo aikaa
Tapahtuu kaikki, mut ei mitään samaan aikaan
Nään kun kevät avaa silmiään
Eikä taivas aio näyttää pilviään
Nyt on käsillä kriisi
Kaasupoljin suorastaan kiintyy lattiaan
On perässäni poliisi
Oon pysynyt ihan paikoillaan
Siltä varalta, että susta kuuluu
Ja jos ei kuulu, niin olkoon se niin
Oon varma, että silmäsikin saa
Itsessään jo taivaan putoomaan
Osaan olla hiljaa ja huutaakin
Osaan vähän ranskaa ja paljon muutakin
Kuka osaa kuulla kun sanat kadotin
Peiliin piirtyy tuo jumalainen olento
Ja onnekseni mä oon samanlainen
Jos tunnen niin
Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan
Silmät itseltään saa meidät kulkemaan
Välillä on melkein ikävä
Niitä hetkiä, kun oltiin niin lähellä
Sitä pistettä ilman virheitä
Verhot auki, herätys häpeään
Ei maailmanloppua saatu tänäänkään
Kaduttaa miks mä menin kertomaan