| Määritelmä | Käsite | % Oikein |
|---|---|---|
| tarkkaavaisuuden, havaitsemisen, ajattelun, muistin, oppimisen ja kielen kehitys | kognitiivinen kehitys | 60%
|
| kyky eläytyä tunnetasolla toisen asemaan | empatia | 40%
|
| tunnepitoinen suhde hoitajan ja vauvan välillä | kiintymyssuhde | 40%
|
| Piaget´n ajattelun kehittymisen teorian toinen vaihe (leikki-ikä) | esioperationaalinen vaihe | 20%
|
| ajanjakso, jolloin lapsella on erityinen alttius oppia jokin tietty taito | herkkyyskausi | 20%
|
| ihmisen kokonaiskäsitys itsestään, kokemus samana pysymisestä | identiteetti | 20%
|
| kokonaisvaltainen käsitys omasta kehosta | kehonkuva | 20%
|
| identiteetin osa; kokemus siitä, mikä on se etninen, kielellinen, uskonnollinen tai kansallinen kulttuuri, jota yksilö kokee edustavansa | kulttuuri-identiteetti | 20%
|
| sosialisaatiossa tärkeä mikroympäristö, joka muodostuu useimmiten perheestä, lähimmistä sukulaisista, hoitopaikasta, koulusta ja kaveripiiristä | lähiympäristö | 20%
|
| kehon hallinnan kehitys | motorinen kehitys | 20%
|
| vauvan kyky olla tietoinen esineen (objektin) olemassaolosta ja kyky pitää se mielessä, vaikka ei voisi sitä parhaillaan nähdä tai kuulla | objektipysyvyys | 20%
|
| yksilön kaikkien geenien muodostama kokonaisuus | perimä | 20%
|
| tutkimus, jossa seurataan tiettyä samaa ihmisryhmää tietyn, usein pitkän ajanjakson ajan | pitkittäistutkimus | 20%
|
| tutkimus, jossa tietoa kerätään halutusta populaatiosta yhden tutkimuskerran aikana | poikittaistutkimus | 20%
|
| sukukypsyyden saavuttaminen; nuoruuteen liittyvät fyysiset muutokset | puberteetti | 20%
|
| identiteetin osa; kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja itsestä seksuaalisena olentona | seksuaali-identiteetti | 20%
|
| identiteetin osa; kokemus itsestä jonkin sukupuolen edustajana | sukupuoli-identiteetti | 20%
|
| melko pysyvä tapa reagoida, osittain synnynnäinen käyttäytymistaipumus | temperamentti | 20%
|
| tutkimus, jossa biologisten vanhempien perimän vaikutusta voidaan verrata ympäristön vaikutukseen | adoptiotutkimus | 0%
|
| ihminen luo aiemman sisäisen mallinsa rinnalle uuden vastaamaan uusia kokemuksia | akkommodaatio | 0%
|
| tunne omasta arvosta; syntyy toisilta saadusta palautteesta | annettu itsetunto | 0%
|
| ihminen liittää uusia piirteitä aiemmin oppimaansa sisäiseen malliin | assimilaatio | 0%
|
| vanhemmat ovat johdonmukaisia ja asettavat selkeät rajat, mutta myös kuuntelevat ja tukevat lasta | auktoriteettiin perustuva kasvatustyyli | 0%
|
| itsensä ääneen ohjailua | egosentrinen puhe | 0%
|
| identiteettitaso; etsintä on joko jäänyt kesken, se ei kiinnosta tai siihen ei kyetä (Marcian teoria) | epäselvä identiteetti | 0%
|
| sosiaalisaatiossa ympäristöjä, jotka vaikuttavat kehitykseen epäsuorasti | etäympäristö | 0%
|
| samastumista johonkin kansallisuuteen ja etniseen ryhmään; kulttuuri-identiteetin osa | etninen identiteetti | 0%
|
| identiteettitaso; identiteettikriisi on meneillään ilman sitoutumista (Marcian teoria) | etsijän identiteetti | 0%
|
| Piaget´n ajattelun kehittymisen teorian neljäs vaihe (nuoruus) | formaalien operaatioiden vaihe | 0%
|
| hermoston kehitys, fyysinen kasvu | fyysinen kehitys | 0%
|
| yksilöllinen kulttuuri, joka korostaa esimerkiksi itsenäisyyttä ja yksilöllisiä saavutuksia | individualistinen kulttuuri | 0%
|
| nuoruusiän kehitystehtävä; nuori haluaa olla itsenäinen vanhemmistaan, mutta toisaalta myös tarvitsee vielä vanhempiaan | itsenäisyyden ja tarvitsevuuden ristiriita | 0%
|
| temperamenttipiirre, joka liittyy esimerkiksi kykyyn säädellä omaa tarkkaavaisuuttaan ja mieltymykseen keskittyneeseen, rauhalliseen toimintaan | itsesäätelyvalmius | 0%
|
| erityisesti identtisillä kaksosilla tehtävä tutkimus, jonka avulla voidaan tutkia geenien ja ympäristön vaikutusta kehitykseen | kaksostutkimus | 0%
|
| tutkimustuloksien tulkinnassa havaittava vaikutus: tiettyä asiaa ei saa yleistää vaan se voi olla vain tietyn sukupolven ominaispiirre | kohorttivaikutus | 0%
|
| yhteisöllinen kulttuuri, joka korostaa esimerkiksi sosiaalista harmoniaa ja ryhmäjäsenyyttä | kollektivistinen kulttuuri | 0%
|
| Piaget´n ajattelun kehittymisen teorian kolmas vaihe (kouluikä) | konkreettisten operaatioiden vaihe | 0%
|
| kielen kehitykseen liittyvä ajanjakso, jolloin lapsi esittää paljon "mikä"- ja "miksi" kysymyksiä | kyselykausi | 0%
|
| Vygotskin ajatus, että nykyistä kehitystasoa korkeampi kehitystaso (potenttiaalinen taso) voidaan saavuttaa ulkoisella avulla | lähikehityksen vyöhyke | 0%
|
| vanhemmat eivät ole läsnä eivätkä kiinnostuneita lapsen tarpeista tai toimista | laiminlyövä kasvatustyyli | 0%
|
| identiteettitaso; usein omaksuttu vanhemmilta tai esikuvilta (Marcian teoria) | lainattu identiteetti | 0%
|
| vanhemmat vaativat tottelevaisuutta ilman keskustelua tai selityksiä | määräävä kasvatustyyli | 0%
|
| kyky kuvitella sekä oman että toisen ihmisen käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja | mentalisaatio | 0%
|
| yksilön saavuttama ymmärrys siitä, että jokaisella ihmisellä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja omat tunteet | mielen teoria | 0%
|
| kehollisen olemassaolon, jatkuvuuden ja toimijuuden kokemus | minäkokemus | 0%
|
| itsensä tunnistaminen, tietoisuus itsestä toisten havaintojen kohteena | minätietoisuus | 0%
|
| ihminen tiedostaa itsensä omaksi muista erilliseksi, kokevaksi, tahtovaksi ja toimivaksi olennoksi | minuus | 0%
|
| temperamenttipiirre, joka kuvaa yksilön yleistä taipumusta turhautua, pelätä ja itkeä helposti | negatiivinen emotionaalisuus | 0%
|
| tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmä, jonka avulla voidaan tutkia ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä | observointi | 0%
|
| yksilö päättelee muiden suhtautumisesta ja reaktioista millainen on ja millainen kannattaa olla | peilaaminen | 0%
|
| aivojen muokkautuvuus | plastisiteetti | 0%
|
| korkeatasoista ja kypsää ajattelua, joka kehittyy osalle aikuisista koulutuksen ja elämänkokemuksen ansiosta | postformaali ajattelu | 0%
|
| keskustelunomainen vuorovaikutus vauvan ja aikuisen välillä | protokeskustelu | 0%
|
| kyky asettua toisen ihmisen asemaan | roolinottokyky | 0%
|
| identiteettitaso; vaihtoehtojen arvioinnin kautta kehittynyt melko pysyvä käsitys itsestä, omasta katsomuksesta ja paikasta maailmassa (Marcian teoria) | saavutettu identiteetti | 0%
|
| vanhemmat ovat lämpimiä ja ymmärtäväisiä, mutta asettavat vähän rajoja | salliva kasvatustyyli | 0%
|
| usein tiedostamaton pyrkimys olla samanlainen kuin läheinen ihminen | samastuminen | 0%
|
| Piaget´n ajattelun kehittymisen teorian ensimmäinen vaihe (varhaislapsuus) | sensomotorinen vaihe | 0%
|
| lapsi (n. 6v.) sisäistää egosentrisen puheen ja puhe muuttuu ajatteluksi | sisäinen puhe | 0%
|
| vauvan kyky hymyillä tarkoituksella tutuille ihmisille ja ilmaista halunsa olla vuorovaikutuksessa | sosiaalinen hymy | 0%
|
| identiteetin osa, joka sisältää yksilön jäsenyyden sellaisissa ryhmissä, joihin hän kokee kuuluvansa | sosiaalinen identiteetti | 0%
|
| lapsi (n. 1-2v.) käyttää puhetta ollakseen yhteydessä ympäristöönsä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa | sosiaalinen puhe | 0%
|
| kyky tunnistaa ja hahmottaa toisen ihmisen tunteita (tunnetaidot), asettua toisen ihmisen asemaan ja ottaa huomioon toisen näkökulma (roolinottokyky, empatia), työskennellä yhteistyössä sekä tehdä kompromisseja | sosiaaliset taidot | 0%
|
| minuuden, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehitys | sosioemotionaalinen kehitys | 0%
|
| tietylle aikakaudelle tyypillisiä odotuksia, joita yhteiskunta ja kulttuuri asettavat erikseen tytöille ja pojille tai miehille ja naisille | sukupuolinormi | 0%
|
| yksilön toiminta ja käyttäytyminen, jolla yksilö ilmaisee olevansa tyttö tai poika, nainen tai mies | sukupuolirooli | 0%
|
| vauvalle kehittyy ymmärrys siitä, että sanat edustavat jotakin kohdetta | symbolifunktio | 0%
|
| tavoitteellista ja tietoista oman toiminnan säätelyä tilanteen vaatimuksen mukaisesti | toiminnanohjaus | 0%
|
| kiintymyssuhde, joka on muodostunut sensitiivisestä hoivasta ja vuorovaikutuksesta | turvallinen kiintymyssuhde | 0%
|
| kiintymyssuhde, joka on muodostunut pelottavasta tai laiminlyövästä hoivasta | turvaton jäsentymätön kiintymyssuhde | 0%
|
| kiintymyssuhde, joka on muodostunut epäjohdonmukaisesta hoivasta | turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde | 0%
|
| kiintymyssuhde, joka on muodostunut etäisestä hoivasta | turvaton välttelevä kiintymyssuhde | 0%
|
| temperamenttipiirre, joka näkyy yksilössä korkeana aktiivisuuden tasona, taipumuksena ilmaista positiivisia tunteita, elämyshakuisuutena ja lähestymiskäyttäytymisenä | ulospäinsuuntautuneisuus | 0%
|
| samanikäisistä ja asemaltaan samankaltaisista yksilöistä muodustuva ryhmä | vertaisryhmä | 0%
|
| tutkimus, jossa observoidaan eli havainnoidaan lapsen kiintymyskäyttäytymistä | vierastilannemenetelmä | 0%
|